Mutta siis haluaisin pyytää anteeksi kaikilta. Viikonloppu meni ihan päin persettä. Herkuttelua ja herkuttelua. Vihaan itseäni just nyt. Ajattelin silloin että ei se haittaa; K nyt kuitenkin on lomilla ja ollaan me vähän hemmottelua kaivattu.
Mitä helvetin hemmottelua! Onko se jotain hemmottelua että tunkee suuhunsa mäkkiruokaa, sipsiä ja suklaata? Ja minä kun vielä ajattelin että jos säästyn abiristeilyltä, säästyn myös kaloreilta! No ei se ihan niin mennyt. Olis pitänyt mennä sinne risteilylle, siellähän oli rajallisesti ruokaa ja juomaa (niin se oli siis just se kohuttu risteily missä meiänkin koulun abit oli). Siellä en olis syönyt enkä juonut mitään. Ja mitä tein K:n kanssa? No söin jotain roskaruokaa, ihan ku mun ois sitä tehny mieli, ihan ku oisin sitä tarvinnu.
No, tää ei lannista mua. Ei kaksi roskaruoka-ateriaa ja muutama rivi suklaata pääse mun niskan päälle. Tää antaa mulle uutta voimaa, uutta motivaatiota.
Syömiset eilen oli ihan ok, muroja, munakasta, tomaattikeittoa, paahtoleipää. Ei paljoa, mutta silti mun maha tuntui ihan sairaan turvonneelta pallolta.
Tänään ois tarkotus mennä suht vähällä. Vielä en oo syönyt mitään.
Niin. Ei se voi olla niin vaikeeta. Ja eihän se olekaan. Mä saavutan mun
tavotteet niin nopeesti että itsekin yllätyn. Sen mä oon päättänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos niille, jotka jaksavat kommentoida!